Onhan perjantai?
Silitin Miehen kättä eilen aamulla hänen ollessaan vielä unessa. Vertasin sitä omaani. Vaikka hän matkustelee lämpimissä maissa työkseen (tosin miltei parin vuoden tauko näistä ollut) on hän silti kalpea ja valkoinen, kuin ei olisi ikinä aurinkoa nähnyt. Minulla on sentään vielä jotain jäljellä kesän rusketusyrityksistä.
Miehellä on sellaiset kapeat, luisevat pianonsoittajasormet. Olen aina halunnut itselleni sellaiset. Ja vaikka omaankin melko pienet kädet, tuntuvat ne jättimäisiltä Miehen luurankojen rinnalla.
En ymmärrä miksi sellaiset saa vain pianoa pimputtelemalla, eikö näppäimistön hakkaaminen työkseen ole lähes sama asia?
***
Messut. Messut messut messut. Onneksi tänään ei ole töitä vaikka siitä saisikin hyvän tekosyyn kieltäytyä lähtemästä. Lupaan lyödä ensimmäistä joka kysyy: "No koskas se levy sitten tulee ulos?"
***
Miksei minulla ole yhtään tällainen olo?
1 kommentti:
Kukaan ei toistaiseksi uskaltanut, odotan jännityksellä huomista...
Lähetä kommentti