Kaappivaimo

Mies kävi tänään. On ollut kovin kiireinen viime aikoina vaikka omat projektinsa ovatkin telakalla tällä hetkellä. Työllistää itseään muuten vaikka juuri nyt olisi aikaa viettää meidän laatuaikaa. Tosin hän sanoi kyllä aikanaan, ettei hän osaa sellaista. Että hänen täytyy tehdä töitä jatkuvasti, pysähtyminen tapahtuu kotona pohjoisessa YKSIN.

En näyttänyt hänelle tullutta korttia. Se tuli jostain syystä hänen vanhaan osoitteeseensa eli minulle, minun kotiini. Se oli kortti, tottakai luin sen. Se tuli läheisestä baarista johon miehen seuralainen oli jättänyt jotain tavaroitaan ja baari pyysi ystävällisesti hakemaan ja toimittamaan "mahdollisesti arvokkaat naisten nahkahanskat" omistajalleen. Päiväys unohduksesta sijoittuu lähimenneisyyteen. Päiväys, jolloin mies on tekstiviestien mukaan ollut kotonaan pohjoisessa. Päiväys, jolloin minä olen istunut yksin kotona ja itkenyt ikävääni ja yksinäisyyttäni. Päiväys, jolloin minä en omistanut mahdollisesti arvokkaita naisten nahkahanskoja.

Yritin varovasti vihjailla miehelle, kuinka kiva olisi jos jokus kuulisin jotain välittämisen sanoja. Hän sanoi, että hänellä on kiire. Kiire ei ollut pois minun luotani kuitenkaan mutta kiire oli jättää tämä keskustelun aihe.

Näin myös miehen seuraavan kahden vuoden työaikataulun. Ei vaikuta lupaavalta. Voitaneen sanoa, että hän on seuraavan kahden vuoden aikana noin 50 päivää Suomessa ja niistäkin luultavasti noin 45 päivää kotonaan. Eikä hän ota minua mukaan työmatkoille vaikka firmassa siihenkin olisi mahdollisuus. Mutta tästäkin on toki puhuttu, minä olen aikanani lupautunut tähän kaikkeen tietämättäni miten raskasta se onkaan.

Minä olen ja en ole kuitenkaan.

Iltavuoro meni kohtuullisesti. Olin suunniteltua pidempään töissä sillä en voinut tietää miehen vierailusta. Tästäkin tuli tosin noottia kun en ollutkaan kotona punaista mattoa levittämässä. Eikä hän ulkona odottanut, avaimet on taskussa edelleen. Pitäisi ehkä pyytää ne pois; jos ne ovat alle 50 päivää Suomessa ja siitäkin 45 päivää noin 450km päässä. Halvaksi se ei ainakaan tule.

Nyt hän nukkuu onnellisena, tuhisee suloisesti. Kohta menen silittelemään hänen kiharaa mustaa tukkaansa ja kuvittelen kuinka kaikki on hyvin. Aamulla tuoksumme toisiltamme, ystäväni tietävät taatusti kenen vierestä heräsin.