maanantai 30. heinäkuuta 2007

Triviaa

Muistan, kuinka ensi kerran...Ei kun siis. Muistan, kuinka nuoruudessani minulla oli ystävä, joka ei voinut ostaa kaupasta kerralla niin paljon tavaraa, että olisi joutunut kantamaan niitä kaupungilla muovipussissa. Se oli äärimmäisen noloa se. Toinen ystäväni ei voinut ostaa mieskassalta siteitä tai tamponeja, se vasta noloa olisikin ollut. Kolmannen kaverini ostoskoriin ei koskaan päässyt wc-paperi.

Mokistakin nähtiin jo valmiiksi painajaisia. Jokainen on varmasti nähnyt joskus unta siitä, että menee alasti kouluun. Minä näin useasti. Pahimpana unialastomuuskautena kaverini kävi koulumatkalla poimimassa minut mukaansa ja samalla tarkisti, että päälläni on edes vaatteita etäisesti muistuttavia riepuja.

Mutta sattui niitä ihan todellisuudessakin. Samassa taloyhtiössä asunut tyttö oli saanut sedältään kreikantuliaisena Lambada-hameen. Me muut tytöt oltiin tietysti kamalan kateellisia ja haluttiin kerta toisensa jälkeen nähdä hameen pyörivän. Se kun nousi vaakatasoon asti paljastaen kaiken. Eräänä päivänä lambadatyttö oli unohtanut pukea alushousut jalkaansa. No kaikki varmasti arvaa miten siinä kävi.

Luokkakaverini odotti innolla luokkakuvausta. Hän oli pukenut päälleen uudet lyhytlahkeiset vaaleanpunaiset farkkuhaalarit, kammannut tukkansa ja taiteillut sen hienosti saparoille. Välitunnilla ennen luokkakuvausta tyttö keinui ja onnistui putoamaan hiljaisessa vauhdissa suoraan keinun alla liejuneeseen mutalammikkoon. Takamuksesta tuli ruskea eikä tyttö halunnut tulla kuvatuksi siinä asussa. Lähti sitten kesken koulupäivän kotiin pesemään haalareitaan ja tuli loppujen lopuksi ajoissa kuviinkin. Vieressä seisoneet pojat tietysti nauroivat katketakseen eikä piikittely asiasta loppunut ihan heti.

Itse halusin hieman nuorempana keittää vanhemmilleni kahvin valmiiksi aamiaispöytään. Meillä oli silloin kuvassa näkyvän kaltainen keitin, jolla en ollut koskaan keittänyt kahvia.
Olin kuitenkin seurannut vierestä usein kun isäni täytti pannua. Kaadoin vanhat kahvit pois, huuhtelin pannun, lisäsin puruja oikean määrän ja laitoin masiinan hellalle. Eihän siitä tietenkään mitään kahvia tullut kun en tajunnut lisätä vettä. Isäni tosin ymmärsi hupsuuteni ja opetti keittämään kahvia kunnolla. Tämä kuitenkin nolotti minua pitkään.

Teininä olin tyttökaverini kanssa kylässä samalla luokalla olevan pojan luona ja paikalla oli myös ihastukseni (hmm, voisin kirjoittaa näitä työkseni Demiin). Jossain vaiheessa juoksin karkuun jompaa kumpaa poikaa ja kaaduin kompastuttuani kynnykseen. Nolotti niin kovin, että syytin kaverini tönäisseen minua. Ei sitä kukaan tainnut uskoa.

Kerran olimme vanhempieni ja isoäitini kanssa syömässä linjastoravintolassa. Iso pyysi minua hakemaan hänelle ruokajuomaksi kaljaa ja minä mietin pääni puhki miten selittäisin myyjälle, että kalja todella menee isolle. Lopulta tarjoilija tuli kysymään asiaa isolta, kunnes paljastui, että todellisuudessa hän halusi kotikaljaa. Iso nauroi, vanhempani nauroivat ja tarjoilija se vasta nauroikin. Minua ei kumma kyllä naurattanut yhtään mutta hävetti vietävästi.

Myöhemmällä iällä selvinpäin tehdyt mokat eivät tunnu miltään, kännisekoilut sitä vastoin tuottavat moraalisen krapulan hikipisaroita vielä muutaman päivän perästäkin. Kerran kännissä olin yrittänyt väkisin suudella kantabaarini portsaria. Hävetti niin pirusti etten enää uskaltanut käydä siinä baarissa.

Näistä mokista tulee harvemmin kerrottua kellekään, paitsi jos aikaa on kulunut tarpeeksi kauan ja niille osaa jo itsekin nauraa. Mutta onneksi on internet. Lapsille ja nuorille löytyy Megamokat ja Katja Stålhin siirryttyä Demistä Suosikin päätoimittajaksi myös Itsensäpaljastamo. Verkkoversion lisäksi mokia julkaistaan kuukausittain ilmestyvissä lehdissä.

Aikuisten kaappeihin voi, luurankojen löytymisen toivossa, kurkistella vaikkapa Tunnustuksien luolassa, Rippituolissa ja Salaisuuksia.fi:ssä. Tosin aikuisten palstoilla jutut menevät nopeasti hyvin ala-arvoisiksi. Provotaan ja keksitään mitä kummallisimpia asioita ja sitten hihitellään yksin pimeässä komerossa kun luullaan, että toiset todella uskoisivat niitä.

En tiedä oliko minulla joku pointtikin tällä kirjoituksella. Ei varmaan. Mietin kaiketi sitä, että mikä näistä kaikista ripittäytymisen mahdollisuuksista tuli ensin. Tiedättekö?

***

Viime päivinä lehtien palstoilla on sivuttu Taneli Kekkosen mystistä kuolemaa. Muistan kyllä, että herra teki itsemurhan, oli alkoholisoitunut ja aiheutti muutenkin pahennusta. Mutta liittyikö siihen itsemurhaan jotain muutakin traagista. Vanha ei muista.

Ja miksi erittäin monet ihmiset väittävät, että itse Urho Kekkonen kuoli jo vuonna -81?

***

Miksi blogiini eksytään enää vain hakusanoilla "tissit" tai "lenore"? Useimmiten top20:ssä hakusanassa vilisee vain noita sanoja.

***

Miksi Mies kävi tänään oveni takana? Ja kun teeskentelin olevani poissa kotoa, miksi Mies tiputti postiluukustani paksuhkon kirjeen? Ja miksen ole vielä avannut kirjettä?

***

Miksi kesäloman jälkeen töihin palaaminen tuntuu niin helvetin ankealta? Ja miksi olen työpaikallani puolitoistatuntia etuajassa?

***

Miksi?

***

[kommentteihin ovat tervetulleita oikeiden vastauksien lisäksi myös omakohtaiset mokat]

Ei kommentteja: